luento 28.9.2006
Minjung ja sômin70-luvulta lähtien minjung-käsite, jolla tarkoitetaan ”vieraantuneita luokkia”; tärkeä oppositioideologia ja poliittinen symboli"alliance of popular sectors", työläiset, talonpojat ja ne keskiluokan osat jotka vastustavat epädemokraattista, autoritääristä valta • minjung-teologia, minjung-kirjallisuus, minjung-sosiologia, minjung-taide Hagen Koo'n määritelmiä: • poliittisesta ja taloudellisesta vallasta "vieraantuneet"; • luokkakategoriana: keskeisenä työväenluokka, myös pienviljelijät, pienyrittäjät, kaupunkiköyhälistö, edistyksellinen älymystö • Koo itse: "luokkakantainen poliittinen liike"; epätasa-arvosta lähtevä poliittinen ilmaisutapa; Etelä-Korean valtion ja yhteiskunnallisten luokkien välisten suhteiden ilmentymä (manifestaatio) • minjung-ideologia ja korealainen nationalismi, amerikkalaisvastaisuus, Yhdysvaltojen kokeminen ei Korean tasavallan pelastajana Pohjois-Korean hyökkäykseltä vaan Etelä-Korean alistajana ja yhdistymisen esteenä • "luokka" voi kuulua minjung-käsitteeseen, mutta minjung ei voi olla luokkakäsitteen alainen • ei objektiivinen käsite vaan subjektiivinen, ideologinen kategoria • minjung-ideologian voimakas nationalistisuus, amerikkalaisvastaisuus, Korean yhdistymisen ensisijaisuus – ns. nativistinen liike, symbolien ja ilmaisutapojen hakeminen siitä mikä on käsitetty aidosti korealaiseksi; shamanismi • Choi Jang-jip: minjungiin kuuluu tuotantosuhteiden tasolla työläiset, talonpojat, alempi keskiluokka, kaupunkilaisköyhälistö; poliittisella tasolla poliittisesta prosessista autoritaarisen hallituksen takia syrjäytyneet; Korean jaon ja Yhdysvaltain ylivallan takia kärsivät; minjungissa on kyse tietoisuudesta, joka on syntynyt Korean lähihistorian kärsimyksen kautta. • Kang Man-gil: minjungia ovat ne jotka suoraan kärsivät Japanin vallan aikana; etenkin Aasian sorrossa elävien maiden tavallisesta kansasta ne, jotka aktiivisesti vastustivat sortoa ja pyrkivät itsenäisyyteen – näkemys minjungista luokkien liittona (class confederation) eikä luokkana; (Kangin omaa näkemystä) siirtomaavallan aikana minjung oli älymystöä, työläisiä, talonpoikia ja pikkuporvareita jotka vastustivat Japanin siirtomaavaltaa; Korean jaon aikana minjung on niitä jotka vastustavat Korean jakoa; siirtomaavallan jälkeisenä aikana työläisten ja pikkuporvarien määrä ja osuus noussut valtavasti, älymystön hieman noussut, ja talonpoikaiston laskenut [heijastaa selvästi E-Korean yhteiskunnan muutoksia, teollistumista ja kaupunkilaistumista] • James K. Freda: Discourse on Han in Postcolonial Korea: Absent Suffering and Industrialist Dreams (Jouvert. A Journal of Postcolonial Studies vol.3) • Hong Song-damin puupiirroksia 1990-luvun alusta Kwangjun vuoden 1980 kansannoususta (klikkaamalla aukeaa suurempi kuva uudessa ikkunassa)
• Frank Hoffmann: Images of Dissent. Transformations in Korean Minjung art (ilm. alunperin Harvard Pacific Asia Review vol 1: 2, 1997)  Vuoden 1894 talonpoikaissota (tai -kapina) tunnetaan joko sen taustalla olleen uskonnollisen liikkeen mukaan Tonghak-sotana tai kyseisen vuoden 1894 mukaan Kabo-sotana (vuosi 1894 oli perinteisen itä-aasialaisen syklisen ajanlaskun mukaan kabo-vuosi). Keskellä lippua kannatteleva valkoasuinen henkilö on kapinan johtaja Chôn Pong-jun. Kyseinen sota on usein esitetty minjung-ajattelussa vallankumouksellisena kamppailuna tyranniaa (Chosônin valtiovalta) ja imperialismia (vaikutusvaltaansa lisäävä Japani) vastaan. Sômin• oma konferenssiesitelmäni Sômin as a Social Category in South Korea (.doc), pidetty Euroopan Korean-tutkimuksen yhdistyksen konferenssissa 2003 • "Tavallisen kansan maalaaja" (sôminûi hwaga) Park Soo-keun (Pak Su-gûn, 1914-1965):
(luennolta 3.10.06) "Tavallinen kansa" ei-poliittisina, "omista asioistaan" huolehtivina yksilöinä joilla on "tarpeeksi tekemistä omissa asioissaan", oman toimeentulon hankkimisessa. "Tavallinen kansa jolle tavaroiden hinta on tärkeää." • Kaupunkitilaa määrittävä käsite. Usein assosioituu statukseltaan vähäiseen asumismuotoon, asuinalueisiin; Koreassa ei "työväenluokkaisia asuinalueita" vaan "sômin-alueita". Tämä esim. juuri omalla kenttätyöalueella • Poliittinen ja taloudellinen käsite. Määrittyy useimmiten taloudellisten seikkojen kautta; taloudellinen asema Korean yhteiskunnassa. Yhteiskunnallinen epätasa-arvo, taloudellinen vieraantuminen (muistuttaa tässä minjungia, mutta jää pol. sisällöltään erilaiseksi). "Sanotaan että talous on parantunut, mutta me sôminit ei tunneta sitä mitenkään." - Kontrasti vaurauden ja hyväosaisuuden kanssa; "ne joilla on", "hyvin elävät" vs. sômin, vähäosaiset. "Ainoastaan sôminit noudattavat lakia, mutta rikkaat eivät." - Rikkaat ja sômin; esim. vuoden -99 vaatelobbausskandaali, jossa yläluokan "vääristyneitä" tapoja verrattiin juuri sômineihin: "hintalappuja joiden summista sôminit eivät voi uneksiakaan". Yläluokan tai hyväosaisten samonim ("rouva") vastaan vähäosaisten tai tavallisten ihmisten ajumma ("täti"). Poliittisessa käytössä yleensä kattaa teollisuuden työväestön ja pienyrittäjät; "keskiluokka/kerros ja sômin" • Hallinnollinen kategoria. Päätyminen hallinnolliseksi kategoriaksi lähinnä poliittisen käytön seurauksena. Esim. erään sosiaalipoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusjulkaisu "Varallisuuserojen kasvun syiden analyysi ja köyhyys- ja sômin-politiikka"; sômin käytetty kuvaamaan tiettyä tuloluokkaa. "Köyhän kerroksen" ja "keskikerroksen" (keskiluokan) välissä. • Sômin ja pienyrittäjät. Jos poliittisesti aktiiviset työläiset ja maanviljelijät (kyllä!) olivat minjung-käsitteen keskiössä 1980-luvulla, niin talouskriisi ja sen jälkeinen aika on vahvistanut pienyrittäjien asemaa sômin-käsitteen ilmentymänä. Individualistinen taloudellinen toimijuus, ryhmäidentiteetin vähäisyys, "omista asioista huolehtiminen" Minjung- ja sômin-käsitteisiin usein liitetyt tunnetilat, toiminnan motiiveina pidetyt: • minjung: han (恨), sovittamista, hyvittämistä edellyttävä mielipaha • sômin: chông (情), hyväsydämisyys ja inhimillisyys, myötäelämisen kyky | |||||||||||||||||||||||||||||
Kommentit viestiin "luento 28.9.2006":
kirjoita kommentti