luento 21.9.2006

• Korea on antropologisesti mielenkiintoinen kohde sukulaisuuden ja perheen tutkimuksen kannalta; Chosôn-dynastian (1392–1910) aikainen muutosprosessi, jossa valtio puuttui lainsäädännöllä sukulaisuuteen, mistä tuloksena linjasuvut (tai klaanit, määrittelystä riippuen), linjasukuja manifestoivat rituaalit, tiukasti isänpuoleinen (patrilineaalinen) suvunlaskenta, pääasiallinen miehenpuoleinen esikoisoikeus (patrilineal primogeniture); sukulaisuustermien hienojakoisuus ja monimutkaisuus • Itäaasialaisen vertailun mielenkiintoisuus; Korean kulttuuriset kytkökset Kiinaan, konfutselaisuuden toteuttaminen Chosôn-kaudella ja jo sitä ennen, ja uuden ajan japanilaisvaikutteet, sekä suoranaisesti siirtomaa-ajan lainsäädännössä että myöhemmän epäsuorat, esim. taloudellisten vaikutteiden kautta Sukulaisuuskäsitteistöstä Yleisesti ottaen kolme kategoriaa sukulaisia: 1) isänpuoleiset ja 2) äidinpuoleiset sukulaiset, ja 3) aviosukulaiset 1) Isänpuoleinen suku varsinainen "laskennallinen suku"; periytyminen, sukunimi (ch'in 親) 2) Äidinpuoleinen suku: ei genealogista syvyyttä, vaan lähinnä lateraalinen; "ulkosuku" (oe- 外-) 3) Aviosukulaiset: voidaan tarkastella myös kahtena eri kategoriana (mies ja nainen); miehen "vaimon koti" (ch'ôga 妻家), naisen sijip (媤 –) – Sekä aitokorealaisia että kiinalaisperäisiä termejä; joissain tapauksissa vaihtoehtoisia muodollisuuden asteen ja kontekstin mukaan, sinokorealaiset usein muodollisempia – mieskeskeistä: miehiä koskeva terminologia tarkinta ja erottelevinta – ikäkeskeistä: egoa vanhemmat yleensä tarkemmin luokiteltuja kuin nuoremmat, esim. sisarukset: oppa, ônni, nuna, hyông vs. tongsaeng – "teknonymia": "sen-ja-sen isä" Chip: Kotitalous / talo / perhe 집 • chip: Clark Sorensen (130) kääntänyt kotitaloudeksi (household); sillä on fyysinen olemus asuinrakennuksena; asuinryhmänä chip on yhdessä asuvien ihmisten muodostama yksikkö; taloudellisena yksikkönä se on yhteisessä taloudessa asuvien ihmisten ryhmä; kulttuurisesti chip on yhdessä asuvien sukulaisten ryhmä • chip voi olla sama kuin kajok 家族 (perhe), mutta ei välttämättä; tod.näk. käsitteellistä eroa ei arkipuheessa kunnolla tehdä; chiban (chip+an), ”kotitalous”, (chip-sanalla muitakin merkityksiä, esim. "-kauppa", -"ravintola"; chunggukchip = kiinalainen ravintola) • yksikkö, jolla on määritelty pää (puheessa yleensä kajang 家長, laissa hoju 戶主), jäsenet jotka eivät voi kuulua mihinkään muuhun taloon/perheeseen, ja jolla on seuraajuusjärjestelmä, jonka kautta talon rakenne voi periaatteessa jatkua ikuisesti (myös Janelli 1982) Korealaisen perheen rakenne (Roger Janelli ja Yim Dawnhee: Ancestor Worship and Korean Society, s. 30); ideaalin mukainen malli: 1) Uusi ydinperhe. 2) Perhe vanhimman pojan avioliiton jälkeen. 3) Laajentumaperhe: vanhimmalla pojalla on lapsia, ja toinen poika asuu kotitaloudessa vaimonsa kanssa. Tytär menee toiseen perheeseen naimisiin. 4) Laajentumaperheestä muodostuu kaksi perhettä: k’ûn chip ("iso talo") ja ch’agûn chip ("pieni talo" ) - k’ûn chip ja chagûn chip; k’ûn chip on vanhimman pojan mukaan periytyvä talo, ja chagûn chip nuorempien veljien ”isosta talosta” erilleen muodostamat ”pienet talot”; kertautuva rakenne, jossa ”pienet talot” tulevat ”isoiksi taloiksi”, joista taas irtoaa ”pieniä taloja” Klaani ja linjasuku - linjasuku (lineage) vielä kerran: yksilinjaisesti polveutumisen johtama sukulaisuusyksikkö, jonka jäsenyys johdetaan yhdestä kantahenkilöstä, ja jonka jäsenet ovat yleisesti tietoisia sukulaisuussuhteestaan esivanhempaan; ”järjestäytynyt ihmisryhmä, jotka ovat agnaattisesti (miehen kautta) yhteydessä vähintään 4 sukupolven takaiseen esi-isään” (Janelli 1982:2) - klaani: sukuryhmä, jonka jäs. polv. yksilinjaisesti (unilineaalisesti) esihenkilöstä, tuntematta tarkkaa sukulaisuussuhdetta tähän - klaanin sijaan käytetty myös käsitettä ylätason linjasuku; eli jonkun sukunimen pon, "juuri" (本) on ylätason linjasuku (esim. Andong Kwôn-ssi, Miryang Pak-ssi, Chônju Yi-ssi); ”ylätason linjasuku” on Maurice Freedmanin käyttämä käsite Kiinan vastaavista sukuryhmistä Kyôngsan Yi-ssi chokpo (Kyôngsanin Yi-linjasuvun sukukirja) • japanilainen antropologi Mutsuhiko Shima käyttää ylimmän tason linjasuvusta nimeä "klaani" (clan): sukunimen ja esi-isän alkuperäisenä pidetyn paikkakunnan määrittämä; paikkakuntaa sanottu "klaani-istuimeksi" (clan seat) • klaani jakautuu päähaaroihin (p’a 派), joilla on yleensä oma pon ("juuri"); myös haarojen alaisuudessa voi olla haaroja; Shima sanoo näitä linjasuvuiksi ja (linjasuvun) segmenteiksi; eri tasojen segmenttien nimityksenä yleensä munjung (門中); näin ollen klaani on linjasukujen liittoutuma (federation), jossa kussakin haarautumassa/segmentissä voi olla sisäisiä segmenttejä • Shima: ”vaikka eri puolilla maata asuvat munjung-vanhimmat tuntevat toisensa hyvin ja pitävät yhteyttä taajaan, heidän tietonsa rajoittuvat lähinnä niihin henkilöihin jotka tapaavat toisiaan vuosittaisissa rituaaleissa”; eivät tiedä henkilöiden edustamista sukuryhmistä, vielä vähemmän niistä segmenteistä joiden edustajia rituaaleihin ei tule; ”siellä kuulemma asuu meille yhteisen esi-isän jälkeläisiä” • kenttätyössä Shima kohtasi melkein pelkästään sellaisia, jotka sanoivat polveutuvansa kuuluisasta esi-isästä; käytännössä genealoginen etäisyys tällaisiin on hyvin etäinen, ja varsinaisessa munjung-toiminnassa keskeiset esi-isät ovat ajallisesti ja genealogisesti läheisempiä ja maineeltaan vaatimattomia • Shima: chokpo (sukukirja) ja munjung (linjasuku) ovat klaani-ideologian manifestaatioita; chokpo on malli josta munjung muodostuu, ja chokpon merkityksellisyys riippuu munjungin toiminnasta; genealogisten segmenttien rakenne ei ole sama kuin organisaatio; --> chokpo on linjasukueliitin toimitustyö, johon autenttiseksi todetut sukusuhteet kirjataan; munjung taas esi-isärituaalien suorittamisen ympärille koostunut (kokoontunut) aktiivisten jälkeläisten ryhmä • chokpon toimitustyön vaikeudet; kaikki oikeutetut on sisällytettävä, mutta oikeutuksen todentaminen voi olla vaikeaa, sillä chokpon ja linjasuvun arvoa ei voi vaarantaa Kaupunkilaisen perheen ja sukulaisuuden piirteitä – kontaktit eri sukulaisten välillä: kontaktit miehen sukuun ja naisen sukuun yhtä taajoja, eli sukulaisuuden ilmenemismuodot bilateriaalisia; – lapsen sosialisaatio riippuvainen yhä enemmän äidistä, sillä isä vähemmän läsnä kuin kylässä; samoin muun kasvatuksen ja koulunkäynnin suhteen äiti tärkeämpi; perheen statuksen jatkuminen tai nouseminen silti riippuu isä-poika-suhteesta; isä-poika-suhde jatkuva, äiti-tytär-suhde väliaikainen tyttären naimisiinmenoon saakka – perheen voimakas fragmentoituminen, monenlaisia väliaikaisia muotoja, mikä ei kuitenkaan merkitse perheen rakenteen hajoamista tai muuttumista lähes yhtäläiset isänpuoleiset ja äidinpuoleiset (miehen ja vaimon suvut) kontaktit eivät merkitse itse sukulaisuuden kaksilinjaistumista (bilateralisoitumista); ainoastaan isänpuoleisella suvulla on jatkuvuus, äidin puoleinen suku tavallaan vaihtuu joka sukupolvessa; jokainen kuuluu vain yhteen isänpuoleiseen linjasukuun, koska on vain yksi isä – kontaktit elävien sukupolvien kanssa ovat tasapuolisia, mutta edesmenneiden sukupolvien kanssa eivät – kontaktit perheen vaimon sukuun tai äidin sukuun ovat ”äidinpuoleisia” ainoastaan yhden sukupolven syvyydeltä; sekin ryhmä on patrilineaalinen [vrt. esim. nykyään sekä isän että äidin sukunimeä käyttäviin naisiin: isän sukunimen lisäksi käyttämä äidin nimi on itse asiassa äidin isän nimi, joka siis on periytynyt isänpuoleista linjaa pitkin] – lineaalisuus ja lateraalisuus; lineaalisesti eli sukupolvien syvyyden kannalta sukulaisuus säilyy isänpuoleisena, patrilineaalisena, mutta lateraalisesti eli kontaktien laajuuden kannalta bilateraalisuus, molemminpuolisuus on mahdollistunut kaupunkioloissa • Muita huomioita kaupunkilaisen sukulaisuuden piirteistä: – sukulaisuussuhteiden urbaani uusintaminen vastavuoroisen riippuvuuden ja avunannon kautta: avioliittojen solmiminen, työnhaku, liikkuvuus jne. – vastavuoroisen auttamisen velvollisuudentunto 1) suurien sukuryhmien hajoaminen pienemmiksi kotitalousyksiköiksi (perheiksi) 2) sukulaisuussuhteiden bilateraalisuus 3) naisten merkitys sukulais-kanssakäymisessä (ks. eritoten Moon Okpyon artikkeli) --> Konfliktit ns. perinteisen ideologian (mieskeskeinen patrilineaalisuus) ja kaupunkimaisen avioperheen välillä • 족보 (http://kr.blog.yahoo.com/ds5ean2000/14.html) • 죽산 박(朴)씨 인터넷 족보 (jpg) • 연일 정(鄭)씨 • 안동권(權)씨 • 공자의 딸들 2500년만에 족보 오른다