luento 19.9.2006

"Kulttuurin" eri määritelmiä: – Kulttuurin eittämätön yhteisöllisyys; korostettaneen sitten ns. sosiokulttuurista näkemystä kulttuurista (kulttuuri olemassa ihmisten kesken) tai mentaalista näkemystä (kulttuuri on ajatusrakenteita) – kulttuuri on alitajunnan rakenteita, sanovat strukturalistit (esim. ranskalainen Levi-Strauss) – symbolisesti ajatellen kulttuuri eri merkityksien verkko – kognitiivisesti ajatellen kulttuuri on ajatuskategorioita – Kulttuurikäytännön teoria (cultural practice theory); ei varsinainen kokonaisuus vaan prosessi, jota jatkuvasti tuotetaan uusiksi (uusinnetaan) käytännön kautta --> esim. ”korealaisen kulttuurin hierarkkisuus”: missä yhteyksissä (konteksteissa) hierarkkisuus näkyy, missä sitä sovelletaan, missä sen katsotaan olevan merkityksellistä; yhtälailla, missä yhteyksissä hierarkkisuus ei ole hyväksyttyä; esim. korealaisten suuryritysten käytännöt eivät ole hierarkkisia pelkästään siksi, että korealaiset perheet ja suvut ymmärretään hierarkkisiksi Kulttuurin yleispiirteitä: kyläyhteisöt Vincent Brandt: A Korean Village Between Farm and Sea (Harvard UP 1971) – Brandt hahmotteli 1960-luvun kyläyhteisöstä kaksi eettistä järjestelmää, käyttäytymismallia: 1) Muodollinen, muotoiltu (eksplisiittinen), hierarkkinen sukulaisuuteen (linjasukuihin) viittaava järjestelmä; arvojärjestys, auktoriteetti; perustuu paljolti ylimystölliseen (yangban) perinteeseen: vaikuttaa etenkin perhe- ja sukulaisuussuhteissa, henk.koht. statuksessa ja rituaalisessa toiminnassa 2) ”egalitaarinen yhteisöetiikka”; informaali (epämuodollinen, muotoilematon), ei perustu niinkään muotoilluille ”korkeakulttuurisille” periaatteille vaan yhteisön solidaarisuutta ja vastavuoroisuutta korostaville periaatteille; ilmaistu usein kansankielisinä sananlaskuina tai sanontoina – kaksi erilaista statuksen muodostumisen periaatetta: 1) Moraalisesti ylempi henkilö, kunnioitettu vanhempi sukulaismies auktoriteettina; auktoriteetti perustuu asemaan eikä vain henkilökohtaisiin ominaisuuksiin; sukulaisryhmän tuki, aseman perustuminen sukulaisryhmään 2) vitaali tekijämies, suosittu seuramies joka osaa luoda hyvän tunnelman; henkilökohtaisten ominaisuuksien tärkeys (statukseltaan ed. tyyppiä vähäisempi) – "käyttäytymisen kannalta vastakohtaisina ovat varautunut arvokkuus, ja energinen päällekäypyys ja hauskahenkinen toveruus" – Brandt kiinnitti huomiota ensiksi talonrakentamiseen sukulaisten kesken ja myöhemmin kalastamiseen toverusten kesken; edellisen hiljainen harmonia, jälkimmäisen sekavuus, tohina, näkyvän auktoriteetin puute Perhe- ja sukuryhmät – hierarkia; iän merkitys suuri, sitä suurempi mitä läheisemmästä sukulaisuudesta kyse (Koreassa kaksosetkin ovat toisilleen esim. "isoveli" ja "pikkuveli"); mitä statukseltaan korkeampana sukuryhmä itseään pitää, sitä tunnollisemmin rituaalit suoritetaan – esim. Brandtin kylän tapauksessa yangban-taustainen suku; samoin yangban-sukuryhmässä vanhempien muodollinen kunnioittaminen selvintä – Brandt: "Saman ikäryhmän miesten keskeisten henkilökohtaisten kontaktien välitön seurallisuus oli kontrastissa lähisukulaisten keskeisten kontaktien jäykkyyden ja vapaaehdottomuuden kanssa" (s. 142-3); esim. vertaisryhmien välittömyys ja veljessuhteiden muodollisuus – Brandt: "Oli hyvin vaikea saada kyläläisiä kertomaan pitävätkö nämä sukulaisistaan vai eivät" (137); sukulaisuussuhteiden preskriptiivisyys, ennalta määrättyjä, rakenteeseen sidottuja – perhe- ja sukukontaktien muodollisuus, sisäistettyjen käyttäytymissääntöjen noudattaminen – Voimakas psykologinen riippuvuus perheenjäsenyydestä, ja oletus että ollaan perheestä riippuvaisia (vrt. korealaisten myötätuntoinen asenne luennoitsijaan tämän ollessa tutkimustyössä Koreassa ypöyksin vanhemmistaan erossa) Vertaisryhmät, ei-sukulainen kanssakäyminen – Suhteet ja auktoriteetti, jotka eivät perustu sukulaisuudelle; henkilökohtainen preferenssi, auktoriteetin ja suosion saavuttaminen muilla kuin genealogiseen vanhemmuuteen perustuvilla seikoilla: vastavuoroisuuden noudattaminen, vieraanvaraisuuden osoittaminen, jakaminen; --> "koiranliha ei maistu miltään jos sitä syö yksin" (mylläri Pak) – Yhteisön solidaarisuuden käsite, sen keskeisyys; insim(人心 "ihmissydän")-käsite, hyväsydämisyys, ideaalina "hyvä insim" – "naapuri lähellä on parempi kuin serkku kaukana"; läheisyyteen perustuva vastavuoroisuuden etiikka: vastuu ja velvollisuus [Myös: jos hankkii maata, serkku saa vatsanpuruja] – yhteistyömuodot (p'umasi, työnvaihto eli talkoot; vrt. p'ump'ari eli työn myyminen) (vrt. uusi kylä -liikkeen ideologia) – Tässä ihmisten välisen vuorovaikutuksen etiikassa on tärkeässä osassa myös raha (vaikka sitä oli Brandtin tutkimuksen aikana kyseisessä kylässä vähän) – perustelemattoman (tunnustamattoman) ylemmän statuksen aiheuttama vastarinta (ikään, koulutukseen tai muodolliseen asemaan perustumaton) – yhteisön (kylän) harmonian säilyttämisen vuoksi nähtävä vaiva; esim. häiriönaiheuttajiiin suhtaudutaan hyvin sallivasti --> "oltava aloillaan vaikka härkää varastettaisiin" – taloudellinen riippuvaisuus toisista; rahan käytön välttäminen – aivan kuin raha olisi ollut yhteismitaton kylän solidaarisuusideologian kanssa; taloudellinen egalitaarisuus – Brandtin esimerkki tapauksesta, jossa mies oli petoksella ja henkilösuhteiden manipuloinnilla hankkinut omistukseensa kalastusveneen, joita varten kylä oli saanut ulkomaiselta säätiöltä lainoitusta; muut miettivät mitä tehdä muuten epäsuositulle miehelle: kukaan ei halunnut olla julkisesti se jonka vuoksi vilunki-miehen laina olisi evätty ja josta olisi tullut hänen sijaansa veneenomistaja  Harmonian ja hyvien (hyviltä vaikuttavien) henkilösuhteiden ylläpito sääntöjen kirjaimen ja yleisen hyvinvoinninkin kustannuksella • Käytännöllinen kompromissi kahden eettisen järjestelmän välillä; kellään ei auktoriteettia molemmilla perusteilla [huomattava että sukuideologian valta oli Brandtin tutkimustapauksessa kenties poikkeuksellisen voimakas, tai ehkä molempien etiikoiden näkyvyys ja erillinen havaittavuus oli siinä historiallisessa tilanteessa poikkeuksellisen voimakasta; esim. se että egalitaarinen eetos saattoi olla niin voimakas] • Vincent Brandtin hahmotteleman "sukulaisuusorientoituneen" hierarkkisen käyttäytymisideaalin esiintymisyhteyksiä: (valokuvat aukeavat klikkaamalla uudessa ikkunassa suurempana) Konfutselaisyhdistyksen (yurim) kokous v. 1963 Esi-isärituaali (chesa) 1900-luvun alussa Kuningas Yônsan-gunin (1494-1506) muistorituaali keväällä 2006 Soulissa • Yônsan-gun kisinje: linkki kuvasarjaan kyseisestä rituaalista Erään tukiryhmän edustaja tervehtii presidenttiehdokas Chung Mong-junia marraskuussa 2002 • Brandtin kuvaileman toisen kulttuurisen käyttäytymiskoodin eli "egalitaarinen yhteisöetiikan" konteksteja nyky-Koreassa: Hra Yun (toinen oik.) ja muita miehiä ravintolassa) Hautajaiset Hautajaiset: miehet kokoontuneet syömään, juomaan ja pelaamaan korttia, naiset ovat työssä