Korean kulttuuri ja yhteiskunta: kirjallinen materiaali

Korean yhteiskunta ja kulttuuri XAS140 (5 op) Helsingin yliopiston avoin yliopisto Antti Leppänen Sosiaali- ja kulttuuriantropologia, Unioninkatu 38, E311 puh. työh. 09-191 23843, 041-528 6256 antti.leppanen(a)helsinki.fi ti ja to 12.9.–3.10.2006 klo 16.30–19 Helsingin yliopiston päärakennus, sali 7 (Fabianinkatu 33, 3. krs) http://koreankulttuurijayhteiskunta.blogspot.com/ Kuulusteluun luettava kirjallinen materiaali Aineisto on saatavissa kopioitavaksi Avoimen yliopiston asiakaspalvelussa (Bulevardi 18) ja Topelia-kirjastossa (Unioninkatu 38 C) 1. JANHUNEN, JUHA: ”Kieli”. Teoksessa Ilmari Vesterinen, Juha Janhunen ja Tauno-Olavi Huotari: Korea. Kolme ovea tiikerin valtakuntaan, ss. 51-77. Gaudeamus, 2000. Erinomainen yleisesitys korean kieleen ja kirjoitusjärjestelmään. 2. PALAIS, JAMES B. “A Search for Korean Uniqueness”. Harvard Journal of Asiatic Studies 55(1995): 2, 409-425. Vastikään edesmenneen, merkittävän Korean-tutkijan artikkeli Korean historian erityispiirteinä pitämistään seikoista. Kirjoitus on myös kommentaari korealaiseen nationalistisesti ja poliittisesti värittyneeseen historiankirjoitukseen, joka on itsessään ollut reaktiota siirtomaakauden japanilaiseen Koreaa koskevaan historiankirjoitukseen. 3. JANELLI, ROGER. "Representations of Korean Culture." Luku 1 teoksessa Roger Janelli, Making Capitalism. The Social and Cultural Construction of a South Korean Conglomerate, ss. 19-52. Stanford University Press, 1993. Esitys Korean kulttuurin niistä piirteistä, jotka ovat merkityksellisiä kyseisessä tutkimuksessa kohteena olleessa suuryhtymässä sekä yhtymän johdon ideologian että yhtymän työntekijöiden omien odotusten ja tulkintojen kannalta. 3. KENDALL, LAUREL. “Korean Shamans and the Spirits of Capitalism”. American Anthropologist 98(1996):3, 512-527. Artikkelin lähtökohtana on tuonpuoleisen ja tämänpuoleisen vuorovaikutukseen perustuvan shamanismin ja nykykapitalismin pienyrittäjyyden arvaamattomuuden suhde. Shamanismi, joka on ollut merkittävää lähinnä kotitalouksien jäsenten ja esi-isien ja henkien kanssakäymisessä, ilmenee nyky-Koreassa kulttuurisena vastauksena taloudellisiin seikkoihin. 4. MOON, OKPYO. “Urban Middle Class Wives in Contemporary Korea. Their Roles, Responsibilities and Dilemma”. Korea Journal 30(1990): 11, 30-43 Paljon luettu ja siteerattu artikkeli keskiluokan ja ylemmän keskiluokan naisista, joka painottaa erityisesti perheenäitien tekemän ei-palkallisen taloustyön ja ”statustyön” merkitystä. 5. SORENSEN, CLARK. ”Women, Men; Inside, Outside: The Division of Labor in Rural Central Korea”. Teoksessa Kendall ja Peterson (toim.), Korean Women: View From the Inner Room, ss. 63-79. East Rock Press 1983. Yleisesitys teollistumisen ja kaupungistumisen ajan maaseudun kotitalouksien rakenteesta ja perheen työnjaosta; tutkimus tehty 70-luvun lopulla. Miehen ja naisen työnjako ja sen käsitteellistäminen tilan (ulko/sisä) mukaan. Asiaa on hyvä hahmottaa artikkelin kolmen esimerkkitapauksen kautta. Patrikin (patrilineal kin), isän(miehen)puoleisesti määritelty sukulaisuus, sellainen sukulainen. "Stem family" viittaa vanhuspariskunnan ja nuoren pariskunnan muodostamaan perheeseen. 6. JAGER, SHEILA MIYOSHI. ”Park Chung-hee’s Agrarian Heroes.” Teoksessa Jager: Narratives of Nation Building. A Genealogy of Patriotism, ss. 77-96. M.E. Sharpe, 2003. Kuinka Uusi kylä -liikkeen (Saemaul undong) tarkoituksena oli luoda vanhakantaisen ”konfutselaisista” talonpojista Park Chung-heen johtaman uuden ja nykyaikaistuvan Korean kansalaisia.