luento 26.9.2006

Korealaisen uskonnollisuuden yleispiirteitä 1) Varhaisuskonnon vaikutu s; tarkoittaa lähinnä ns. kansanuskoa, jonka yhtenä muotona shamanismi 2) Valtauskontojen eri vaiheet; varhaisuskonnon kausi ennen buddhalaisuutta; buddh. kausi; konfutselainen kausi; jälki-konfutselainen kausi (konf. muod. vaikutuksen väheneminen, buddh. uudelleennousu, kristinuskon voimakas kasvu) 3) Korealaisen uskonnollisuuden konservatiivisuus; "säilyttävää" (tai vanhoillista) uskonnollisuutta, synkretismin vähäisyys; buddh. sekoittumattomuus kansanuskoon; konfutselaisuudessa pitäytyminen Zhu Xi'n uuskonfutselaisuudessa tuhannen vuoden takaa; myös sôn-buddhalaisuuden säilyminen keskeisimpänä muotona temppeleissä Voidaanko konfutselaisuutta pitää uskontona? • kosmologinen ja maallinen ulottuvuus: oppi ihmisten keskinäisistä suhteista ja ihmisten ja yhteiskunnan suhteista, eikä varsinaista yliluonnollisuuden ulottuvuutta • "ajatus perheenjäsenten ruumillis-henkisestä yhteydestä ja sen jatkuvuudesta" (Michael Kalton); yksilön ryhmäidentiteetti, ja perhe(suku)yksikkö, jonka kautta ki (氣, kiin. qi) eräänlainen "elämänvoima" jakautuu ja välittyy; ("minun kini on esivanhempieni ki") • tämän oikeanlainen ilmentymä on rituaalinen moitteettomuus, "hyvätapaisuus" (ye 禮), eli rituaali Kolme sidettä ja viisi suhdetta (Samgang oryun) Kolme sidettä (Samgang 三綱) 1) Alaisen uskollisuus hallitsijalle君爲臣綱 (忠 ch'ung) 2) Pojan uskollisuus isälleen父爲子綱 (孝 hyo) 3) Vaimon uskollisuus夫爲婦綱 (烈 yôl) Viisi suhdetta (Oryun 五倫) 1) Hallitsijan ja alamaisten välillä oikeamielisyys 君臣有義 (ûi) 2) Kiintymys isän ja pojan välillä 父子有親 (ch'in) 3) Erottelu naisen ja miehen välillä夫婦有別 (pyôl) 4) Nuoremman ja vanhemman oikea järjestys長幼有序 (sô) 5) Ystävien välillä luottamus朋友有信 (sin) Hakpongin jälkeläisten talo ja chesa Hakpong Kim Il-sông (1538-1593), konfutselaisoppinut ja Chosônin korkea virkamies, sai surmansa taistelussa Hideyoshin japanilaisjoukkoja vastaan kansanusko / shamanismi • Onko shamanismikaan uskonto? Vai tarkoittaako se tiettyjä käytänteitä joilla ollaan tekemisissä esi-isien ja tuonpuoleisuuden kanssa? Ei varsinaista oppijärjestelmää, mutta selkeä uskon ja rituaalin harjoittamisen ammattilaisten järjestelmä • Shamanismiksi sanottu kaikkea mikä ei ole ollut selkeästi buddhalaista tai mikä ei ole perustunut konfutselaisiin opinkappaleisiin; se on tavallaan "kansanuskoa", joka on yhdistettävissä kansainvälisesti käytössä olevaan määritelmään shamanismista • "Kaksi perinnettä saman katon alla" (Laurel Kendall teoksessa Shamans, Housewives and Other Restless Spirits) • Konfutselainen, kiinalaislähtöinen isänpuoleinen (patrilineaalinen) suvunlaskenta ja sen manifestoitumana olevat esi-isärituaalit sekä läheisille että kaukaisemmillekin esi-isille; miesten maailma monella tavalla, miesten harjoittama ja lähinnä miehiin kohdistettu rituaalisuus; status, arvonanto • "Naisten rituaalit": esi-isät, kotihenget, possessiosairaudet (sinbyông, "henkitauti") • Shamanismi ja esi-isärituaalit; naiset ja miehet; tunteikkuus, itseilmaisu, ekstaattisuus ja arvokas pidättyväisyys; omaperäinen (korealainen) kulttuuri ja kiinalaislähtöinen (vierasmaalainen) oppineisuus • Shamanismi osana uskomusjärjestelmää tämän- ja tuonpuoleisen vaikutussuhteista, ja shamanismi "korealaisena kulttuurina", folklorena, folklorismina --> Kumpikaan ei ole varsinaisesti toista oikeampi tai aidompi • Shamanististen käytäntöjen ja ilmaisutapojen käyttäminen vastakulttuuriliikkeissä, demokratialiikkeessä, minjung-liikkeessä • han-käsitteen (恨) käyttöönotto kuvaamaan korealaisuuden yhtä keskeistä motiivia (sovittamaton vääryys, täyttymätön yhteiskunnallisista seikoista johtuva pahanolontunne), shamanismin liittäminen hanin "sovittamiseen" Katkelmia shamaanirituaalista (kut) • valokuvia Korean antropologisen seuran vuosipäivillä järjestetystä shamanistisesta rituaalista: chinhonkut kuolleiden sielujen rauhoittamiseksi • Heinz Insu Fenkl: Dancing on Knives: An Introduction to the Politics of Sexuality and Gender in Korean Shamanism; hyvä perusartikkeli Korean shamanismiin, josta alkaen kiinnostuneet voivat tutustua aiheeseen lisää luennon pakostakin suppean sisällön lisäksi • "henkiseksi kulttuuriarteeksi" nimetyn shamaanin Kim Kum-hwa'n haastattelu (Koreana 1992:2) Buddhalaisuus • Saapuminen Koreaan ns. Kolmen Kuningaskunnan (Silla, Koguryô, Paekche) alkuaikana, 300- ja 400-luvuilla, ensin Koguryôon, sitten Paekcheen ja viimeisenä Sillaan; yksi merkittävistä "siniittisen" (kiinalaisperäisen tai kiinalaistuneen) kulttuurin virroista; oikeastaan samoihin aikoihin kiinalaisen kirjoituksen ja konfutselaisuuden kanssa • Silla-valtio ja myös myöhempi Koryô (Goryeo) buddhalaisuuden kukoistusaikaa; valtionuskonto; voimakas temppeleiden rakentaminen; pyhiinvaellukset Kiinaan ja Intiaankin • Temppelien suuret maaomaisuudet ja verovapaus; buddh. kaanonien kokoaminen, kirjojen painattaminen (P'almandaejanggyông eli Tripitaka Koreana) • Chosônin aikana buddhalaisuuden vaiheet vaihtelevia; ideologisesti hyljeksitty, toisinaan tukahdutetussa asemassa, joidenkin kuninkaiden suosiossakin (esim. Sejong, jonka aikana kehitettiin korealainen aakkosto, jolla julkaistiin buddhalaisiakin tekstejä) • Buddhalaisuuden vastaus nyky-yhteiskunnan muutoksiin? Hahmoteltu kolme erilaista nyky-buddhalaisuuden muotoa: 1) Konservatiivisen temppelibuddhalaisuuden (luostaribuddhalaisuuden) tradition säilyttäminen, vetoaminen valtiovaltaan 2) varsinaiset buddhalaisuuden harjoittajat, naiset; synkretistinen buddhalaisuus, kansanuskon (kuten shaman.) rinnalla; esim. temppeleissä päähallin rinnalla vuorijumalan (sansin 山神) rukoushalli ja Otavan (ch'ilsông, 七星) rukoushalli 3) "edistyksellinen buddhalaisuus"; vaikutteet minjung-kristillisyydestä, itsekriittinen opin tarkastelu • Buddhalaisuuden vaikea sovittautuminen moderniin Koreaan; ei samoin samastettu nykyaikaisuuteen kuin kristinusko • "kulttuuribuddhalaisuus"; • buddh. sisäiset kiistat, verisiksi yltyneet esim. Chogye-sektin sisäiset kahakat Konfutselaisuuden ja kristinuskon kohtaaminen runsaat 200 vuotta sitten • Oppineistoa joka oli käynyt Kiinassa ja päätynyt siellä tekemisiin kristinuskon (katolisuuden) kanssa, kääntyi katolilaisuuteen • usko vastaan käytäntö (rituaali) • Se että katolilaisuuteen kääntyneet eivät katsoneet voivansa suorittaa esi-isärituaaleja oli Korean hallinnon kannalta anteeksiantamatonta; uskonnollinen monimuotoisuus oli Chosônin kannalta sallittavaa kunhan moraalinen ja rituaalinen oikeaoppisuus säilytettiin; kun katolilaisuus kielsi konfutselaisen esi-isärituaalin, konflikti oli sovittamaton --> Katolilaisvainot 1800-luvun vaihteessa, ja suurvainot 1860-luvulla • Katolilaiset: yhteiskunnan tuli seurata uskoa, eikä uskonharjoittamisen kuvastaa ja ylläpitää yhteiskuntaa; moraalisuus ei lähde yhteiskunnallisien ja henkilökohtaisten suhteiden oikeanlaisuudesta eikä ole yhteiskunnalle alisteinen, vaan moraali, se mikä on oikeata lähtee uskosta, Jumalasta; katolilaisille kelpasivat vain ne moraalin seikat jotka sopivat uskon mukaisia, kun taas konfutselaisille kelpasivat uskonkappaleet jotka sopivat moraalisiin periaatteisiin • konfutselaisille (ja Chosônin valtiolle) katolisista tuli rituaalinkieltäjiä; jos rituaalista kieltäydytään, kieltäydytään moraalista